Happy NAPLE Sister Libraries Day!

Tänään perjantaina 13. syyskuuta vietetään NAPLE Sister Libraries -päivää. Tämän kunniaksi Sister Libraries -organisaatio pyysi osallistujia valmistamaan postikortin ja juhlistamaan päivää "Reading is Fashionable" -teemalla. Kun nyt sopivasti olen täällä sisarkirjastossa, päätimme toteuttaa Sastamalan ja Koprivnican kortin yhteistyönä. Kortin tekeminen oli pitkähkö prosessi, joka vaati äärimmäisiä keinoja - äärimmäisimpänä edellä mainittu kirjojen heittely. Viime viikolla hiippailimme muutaman kollegan ja poistokirjojen kanssa kirjaston takapihalle ja sitten saivat kirjat kyytiä.

Ensimmäiset otokset eivät olleet ihan täydellisiä...

Etsi lentävä kirja, kyllä se siellä on.

Kuvaushetkellä allekirjoittanut pakeni kiljuen päätänsä uhkaavasti lähestyvää kirjaa,
eikä sihti näin ollen ollut ihan täydellinen.

Mutta muutaman yrityksen jälkeen homma alkoi jo sujua!

 

Armottoman kuvankäsittelymaratonin, kroaatin- ja suomenkielisten käännösten ja sähläyksen jälkeen kortti tuli lopulta valmiiksi. Tässä on lopputulos, tadaa!

Etupuoli...

...ja takapuoli

Sister Libraries -päivän koordinoijien alkuperäinen ajatus oli, että kirjastot lähettävät kortit ilmapallojen mukana maailmalle, mistä ihmiset sitten löytävät niitä kun pallot putoavat. Ilmapallojen lähettely luontoon on kuitenkin Kroatian ympäristösäännöksissä kielletty, enkä usko että sitä Suomessakaan hyvällä katsottaisiin (lainsäädännöstä en tiedä, mutta roskaamista en kannata missään tapauksessa). Niinpä sekä Koprivnicassa että Sastamalassa tyydymme jakamaan kortteja asiakkaille kirjastolla. Ja toivotamme kaikille hyvää sisarkirjastopäivää!

Nyt viikonloppuna onkin edessä ensimmäinen retkeni Koprivnican ulkopuolelle. Tarkoituksena päätyä Zagrebin kautta Plitvicen järville ja takaisin. Katsotaan, miten amatööriseikkailijan käy!
------------------------------------------------------------------------------------------------------------
ENGLISH VERSION

Today, Friday 13th of September, we're celebrating NAPLE Sister Libraries Day. The Sister Libraries organisation asked us all to design a postcard and celebrate the day with the theme "Reading is Fashionable". Since I'm now here in our sister library, we decided to make a common postcard for Koprivnica and Sastamala libraries. Making the card was quite a long process that required extreme methods - for instance the book-throwing that I talked about in an earlier post. Last week me and some colleagues sneaked to the backyard of the library with some old books, removed from the library collection. Then the books started flying!

In the beginning we had some problems (try finding the book in the first picture, it is there. In the second one my camera missed the target because I was too busy screaming and running away from a book flying straight towards me), but after a couple of tries it started to go more smoothly. After some serious photoshopping, translating into Croatian and English, and other messing about, we finally finished the card. And here it is!

The original idea of the Sister Libraries coordinators was that the libraries tie the postcards into balloons, and send them flying from the library for people to find, after the balloons fall down. However, the Croatian environmental laws prohibit sending balloons into nature, and I don't think it's correct in Finland either (don't know about legislation, but it's not a good idea to send plastic flying around anyway). Thus the cards will simply be handed out to patrons in the libraries at Koprivnica and Sastamala. And we wish everyone a happy Sister Libraries day!

As for future plans, I'm making my first expedition outside Koprivnica this weekend. My goal is to go via Zagreb to Plitvička jezera. We'll see how it goes!

Poimi tarina - „Uberi priču“

Kuten kerroin, loppuviikosta suoritimme salaperäistä kirjojen sidontaa ja nyt seuraa selitys: lauantaina kirjaston edustalla poimittiin kirjoja puista kirjaston vuosittaisessa "Poimi tarina" -lastentapahtumassa (tapahtuman on luonut kirjailija Sanja Lovrenčić, jolla on siihen myös copyright). Aurinkoisena lauantai-aamuna ohikulkija jos toinenkin pysähtyi katsomaan, kun kirjastotätejä kiipeili puissa.

Pian kaupungin puiston puut kantoivat kaunista kirjahedelmää!

Kirjaston edusta alkoi täyttyä innokkaasta yleisöstä

ja pian odotus palkittiin kun paikalle asteli yksi kirjailija, yksi klovni ja yksi kirjastonjohtaja. 

Kirjailija Sanja Lovrenčić ja klovni pitivät lapsille tarinatuokion, jota kuunneltiin tarkkaavaisesti.

Sitten päästiinkin itse asiaan, eli poimimaan!

Tätä oli selvästi odotettu innolla.

Klovnilla oli vielä muutama ässä hihassa. Toiset osaa...

 ...ja toiset ei. Yritys oli kumminkin hyvä.

Tämä tyttö oli synnynnäinen lahjakkuus.

Lopputuloksena paljon pieniä, iloisia lukijoita. Hieno lauantai!

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Last week we performed some mysterious book binding, and here's why: on Saturday we picked books from trees in front of the library. It was the annual "Pick a story" event for children. In the morning people passing by had to look twice, when they saw librarians climbing in the trees. Soon the trees were full of beautiful book fruit! People started to gather in front of the library, and soon the waiting was rewarded. Out came on writer, one clown, and one library director! Author Sanja Lovrenčić and the clown had a nice storytelling moment for children. And after this we got to the business: picking books! The end result was many, happy, little readers. What a great Saturday!

Ensimmäinen työviikko – First week at work (now also in English, due to public demand!)

Ensimmäinen, tapahtumarikas työviikko Koprivnican kirjastossa lähenee loppuaan. Kuten otsikosta näkyy, blogi on tästä eteenpäin kaksikielinen johtuen työkavereiden osoittamasta mielenkiinnosta. The English version will follow below.

 

Maanantaina saavuin kirjastolle vasta iltapäivällä (minulle ehdotettiin vapaapäivää palautuakseni matkasta, mutta halusin mennä heti katsomaan, miltä siellä näyttää). Ensimmäisenä vuorossa oli esittelykierros, joten siitä alkakoon myös kertomukseni! Koprivnican kirjasto sijaitsee upeassa 1800-luvun rakennuksessa kaupungin keskeisimmällä paikalla torin laidalla.

Knjižnica i čitaonica “Fran Galović”, Koprivnica. Kirjasto on saanut nimensä paikallisen modernistikirjailija Fran Galovićin (1887 - 1914) mukaan.

Kirjaston palvelut ovat viidessä kerroksessa (tai oikeastaan kolmessa varsinaisessa ja kahdessa "puolikerroksessa"), minkä lisäksi varasto on kellarissa, joten portaita riittää. Rakennus on hieno, mutta käytettävyyden ja esteettömyyden kannalta huono. Lisäksi tilanpuute on jatkuva ongelma: hyllyt ovat täynnä, eikä tapahtumien järjestämiselle ole juurikaan tiloja (mikä ei kuitenkaan mitä moninaisimpien tapahtumien järjestämistä, kuten olen jo saanut oppia). Uusi kirjastorakennus on kirjastolaisten toiveissa, mutta toiveen toteutuminen kestänee vielä melko kauan. 

Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee aikuistenosasto (odjel za odrasle):

Infotiski ja "tuntematon kirjastonhoitaja" ("the unknown librarian").

Aikuistenosasto yläkerrasta lastenosastolta kuvattuna.

Lasten- ja nuortenosasto (dječji odjel) sijaitsee 1,5 (tai 2.) kerroksessa:

2. kerroksessa (tai 3., miten sen nyt ottaa) sijaitsee hallintopuoli, henkilökunnan taukotilat, lukusali ja hankintaosasto (joista minulla ei ole vielä kuvia. Tässä sen sijaan aulaa ja portaikkoa): 

3. kerroksessa (tai 4.) sijaitsee tiedeosasto (stručno-znanstveni odjel), joka palvelee kaupungin opiskelijoita, tutkijoita jne. Myös aikuistenosastolla on tietokirjoja, mutta yläkerrassa on varsinainen "tieteellinen kirjasto", joka vastaa muun muassa kaupunkiin vastikään perustetun mediayliopiston tarpeisiin. Yläkerrasta löytyy myös asiakaskoneita ja musiikkikokoelma (siis cd-levyt, kirjat ovat alhaalla aikuistenosastolla) ja avoimessa ullakkokerroksessa (3,5. tai 5. kerros - miten sen nyt ottaa) ovat kirjaston erikoiskokoelmat (esim. kotiseutu).

Siinäpä sekava esittely talosta kaikessa lyhykäisyydessään. Kuten sanottu, työtehtävien puolesta ensimmäinen viikko oli moninainen. Vietin melko paljon aikaa tiedeosastolla valmistellen tiivistelmää Zadarin lokakuista konferenssia varten, mutta pääsin myös osallistumaan muun muassa satua, askartelua ja leikkiä sisältäneeseen satutuntiin (josta ei valitettavasti ole kuvia. Ensiviikolla sitten.), kirjan heittoon kirjaston takapihalla

sekä kirjojen sidontaan (enkä nyt tarkoita kirjansidontaa) hankintaosastolla.

Kahden viimeisen aktiviteetin syyt ja seuraamukset selviävät seuraavassa osassa!

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------

The first, eventful week at work is almost at an end. Since my colleagues in Koprivnica show interest in my blog, I will now also write it in English. :)

When I arrived at the library on Monday, I was first given the grand tour. Koprivnica library is situated in a beautiful 19th century building on a central location in the city.

Library services take place in five floors (or actually three floors and two "half-floors"), and the storage room is found in the basement. Thus, there are quite a few steps, which makes it difficult for some of the patrons to have access to all the services. In addition to this, the library suffers from lack of space: the shelves are full, and there is little room for events (which, nevertheless, does not prevent library staff from organising various kinds of events, as you will see). New library building is a common wish, but it will take quite some time for that wish to come true.

In the bottom floor there is the adults' department, and in the 1,5 floor the children and youth department. In the 2. floor there's management and acquisitions department, as well as reading room (where i don't have much pictures yet, so theres only pics from staircase and lobby). In 3. floor there's science department, and in 3,5. floor the special collections. The science department serves the students and research workers in town, and provides the materials for the newly opened media university in Koprivnica. Upstairs there's also the music collection, and computers for customer use.

On my first week of work I spent a lot of time at science department, working on my abstract for conference in Zadar. In addition to this, I attended a children's storytelling hour, took part in throwing books up in the air, and also tied strings around books. The cause and effect of the last two activities will become clear in the following posts!

Pikavisiitti asuntoon

Tänään oli ensimmäinen työpäivä, joka sujui mainiosti. Kerrottavaa on niin paljon, että pitää hieman koota ajatuksia ennen kuin saan siitä tekstin aikaiseksi. Kaiken lisäksi unohdin kameran kämpille, joten saan kuvia kirjastosta vasta huomenissa. Kerronpa sitä odotellessa vähän kodistani. Josep on aikoinaan rakentanut talon ja he asuvat Marijan kanssa alakerrassa. Alakerrassa on myös liiketila, jossa Josep piti elektroniikan korjausliikettä kunnes jäi eläkkeelle. Yläkerrassa on kolmen makuuhuoneen asunto, jossa asun tällä hetkellä yksinäni. Muita asukkaita saattaa tulla jossain vaiheessa, tai sitten ei. Toistaiseksi siis kylppäri, olohuone ja keittiökin ovat ihan yksityisessä käytössäni. Asunto on kuulemma rymsteerattu läpikotaisin ennen saapumistani. Željko-parka on huhkinut hiki hatussa seinien maalauksen ynnä muun kanssa monta viikkoa, mutta jälkikin on kyllä hienoa. Huoneet ovat täynnä hauskoja ja kekseliäitä yksityiskohtia. Lisäksi tänne tehtiin se kuuluisa sisäänkäynti, joka sijaitsee päärynäpuun kupeessa ja näkyy myös kuvissa. Tässä kuvakavalkadi!

 

 

 

 

Ensimmäinen viikonloppu ja Renesansni Festival Koprivnica

Koitan tässä kokoilla ajatuksia tapahtumarikkaan viikonlopun jälkeen. Olen ollut perillä noin puolitoista vuorokautta ja siinä ajassa olen jo saanut nähdä vaikka mitä ja tutustua moneen aivan mahtavaan tyyppiin. Ensivaikutelma maasta ja sen ihmisistä on, että en ole koskaan tuntenut itseäni yhtä tervetulleeksi mihinkään. Lentoasemalla minua oli vastassa kirjaston aikuisten osaston johtaja Petar, joka kyyditsi minut Zagrebista Koprivnicaan. Matkalla oli kuvankaunista maalaismaisemaa ja ihania kyliä. Koprivnicaan tullessa ensimmäisenä iskivät silmille ränsistyneet ja ruostuneet rakennukset, joiden ylle kohosi kaupungin ylpeys; Podravka-elintarviketehtaan harmaa betoniblokki. Hetken mietin että jaahas, tämä on nyt sitten tällainen paikka, tuleepa mukavat kolme kuukautta... Mutta ydinkeskustaan tullessa maisema muuttui. Silmä lepäsi hienoissa rakennuksissa, keskusaukiossa ja kaupungin puistossa. Sittemmin olen jo saanut nähdä kaupungissa paljon muutakin kaunista ja tajunnut, että saapumisväylän kulahtanut maisema johtaa harhaan.

Lopulta saavuimme majapaikkaani, missä minua odotti erittäin mukavan asunnon (josta kerron myöhemmin) lisäksi juhlapäivällinen. Vuokraisäntäni Josep oli tehnyt paikallista herkkua; täytettyjä paprikoita perunasopassa. Vuokraemäntäni Marija taas kertoili työstään paikallisessa vammaisyhdistyksessä (ja romanilasten puolia pitävässä yhdistyksessä ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevässä yhdistyksessä sekä parissa muussakin) ja seinällä oli valokuvia mm. hänestä presidentin ja paavin kanssa. Ahkera ja aikaansaava ihminen, joka on tehnyt todella paljon edistääkseen asioita niin Koprivnicassa kuin kansallisella tasolla. Ja aivan älyttömän mukava ihminen, kuten miehensäkin.

Olin kuullut pari päivää aikaisemmin, että kaupungissa on saapuessani käynnissä renessanssifestivaali. Isäntäväkeni poika Željko opiskelee toisessa kaupungissa, mutta oli kotona käymässä ja lähti minulle oppaaksi. Festivaali oli todella näkemisen arvoinen. Kyseessä oli viidettä kertaa järjestettävä kansainvälinen tapahtuma, johon saapuu yleisöä ja esiintyjiä niin kaikkialta Kroatiasta kuin naapurimaista ja kauempaakin. Musiikkia, miekkojen kalahtelua, tulitanssia ja festivaalikojuja pimeässä illassa. Aika komea vastaanotto. Tänään kävin festivaaleilla uudestaan kirjaston johtaja Dijanan kanssa ja hän esitteli minut siinä sivussa puolelle kaupunkilaisista. Huomenna suuntaan kirjastoon ja arkinen aherrus alkaa. Mutta sitä ennen kuvat puhukoot puolestaan!

Säkkipillit soi ja rummut pauhaa taistelukentällä

Kaupungin notaari oli ystävällinen ja kirjoitti minulle oleskeluluvan nyt, kun olin astunut Koprivnican muurien suojiin (joskaan muureja ei nykypäivänä näy, mutta sillä paikalla kuulemma olivat. Kelpaisikohan paperi myös siellä poliisilaitoksella?).

Festivaalin sisäänkäynti

Kuningas ja kuningatar keskeyttivät ystävällisesti ruokataukonsa (suu täynnä pullaa) ja tulivat valokuvaan ulkomaan elävän kanssa. Lopulta kuvaan ilmaantui koko kuninkaallinen seurue ja mukaan pääsi myös Dijana (toinen vas.).

Ritarit esittäytyvät.

Pyöveli etsi mestausmielessä noitia ja epäili minun olevan kohderyhmää. Tuli onnekseni lopulta toisiin ajatuksiin.

Linnakukkulan takaa löytyi keijujen maa.