Perjantaina lähdin junailemaan kohti Zagrebia, tarkoituksena osallistua lauantaina järjestetylle retkelle Rastoken kylän kautta Plitvicen kansallispuistoon. Lähtö retkelle oli lauantai-aamuna klo 8 Zagrebin bussiasemalta, joten päätin mennä Zagrebiin jo perjantaina - muuten olisi pitänyt lähteä Koprivnicasta aamulla klo 5, mikä on näillä aamu-unigeeneillä erittäin ikävä vaihtoehto. Zagrebin piti olla lähinnä välietappi ja nukkumapaikka ennen varsinaista retkeä, mutta kaupunki näytti minulle niin kauniit kasvot, että siellä vietetty ilta ansaitsee oman blogipostinsa.
Koprivnica on n. 90 kilometrin päässä pääkaupunki Zagrebista ja junamatka kestää reilusta tunnista puoleentoista, riippuen junan laadusta. Heti kun astuin juna-aseman ovista kaupungin puolelle, tuli tunne että täällä minä viihdyn. Vastassa oli sateinen kaupunki, jossa ratikat jymistelivät ja ihmiset kiirehtivät kohti sateensuojaa. Kaiken vilinän taustalla näkyi sinistä taivasta ja kaupungin laidalla kohoava Medvednica ("karhuvuori"). Minulla kun ei ollut kiirettä, jäin hetkeksi fiilistelemään ensitunnelmaa ja odottamaan sateen taukoamista aseman katokseen.
Hetken päästä lähdin kuitenkin sateeseen talsimaan ja löysin nopeasti Palmer's Lodge -hostellin, josta olin varannut paikan kuuden hengen huoneesta. Majapaikka osoittautui oikein mukavaksi ja hinta-laatusuhde oli kohdillaan (15 eurolla sai käyttöönsä mukavan pedin, hyvän kylppärin ja siistin keittiön). Sateen tauottua lähdin katselemaan kaupunkia. Halusin hyödyntää valoisan ajan ja nähdä päänähtävyydet, ennen kuin pimeä laskeutuu. Täällä se nimittäin laskeutuu todella vauhdilla sitten, kun laskeutuu ja Suomen kesän jälkeen siihen on ollut vähän vaikea tottua!
Halusin käyttää tämän ensivisiittini kaupungin tunnelmasta ja kaduista nauttimiseen, joten en ollut valinnut mitään erityisiä vierailukohteita, vaan säästän museot ynnä muun seuraavaan kertaan. Kuten sanottu, kaupunki todella näytti minulle parhaat puolensa. Tässä kuvakavalkadi, josta toivottavasti välittyy edes osa hienosta tunnelmasta. Omissa muistoissani se kyllä tulee säilymään!
 |
| Rautatieasema - aurinkokin alkoi paistaa. |
 |
| Kuningas Tomislavin puisto ja Umjetnički paviljon ("taidepaviljonki"). |
 |
| Trg bana Jelačića. Vanha ja uusi Kroatia edustettuna. :) |
 |
| Kauppaa Jelačićin torilla. |
 |
| Kirjailija August Šenoa. |
 |
| Koprivnicassa ollaan ylpeitä siitä, että kroatialaisen naivistitaiteen kehto sijaitsee Koprivnica-Križevcin piirikunnassa, Hlebinen kylässä. Naivistista taidetta on esillä myös Zagrebissa. |
 |
| Kravatti on kroatialainen keksintö, peräisin 1600-luvun palkkasotureilta. |
 |
Kamenita vrata
|
Ylläolevan kuvan keskivaiheilla näkyvä rakennus, jonne johtaa "musta aukko" on Kamenita vrata, keskiaikaiseen Gradecin kaupunginosaan johtava kiviportti. Nykyään portin sisällä on alttari, jonka luo ihmiset tulevat hiljentymään ja rukoilemaan. Vaikuttava, hiljainen paikka keskellä kaupungin vilinää. Jokainen ohikulkija teki vähintään ristinmerkin tai kumarsi alttarille sen ohittaessaan. Lisäksi portin nurkassa oli penkkejä, joilla ihmiset istuivat niin hiljaa, etten ensin huomannut siellä ketään olevankaan. Myös rakennuksen katolla oleva "aamutähti" oli mielenkiintoisen näköinen, mihinkähän sen juuret juontavat?
 |
| Crkva sv. Marka |
 |
| Hassu ukkeli talon nurkalla paljastui 1500-luvulla vaikuttaneeksi kansallissankari Matija Gubeciksi. |
Illan kuluessa päämäärätön kävelyretkeni osui sopivasti Lotrščakin tornin liepeille ja - kiitos Lonely Planetin - satuin muistamaan, että tornin näköalatasanteelta näkee koko kaupungin. Maksoin siis mukisematta 20 kunan pääsymaksun (n. 2,70 euroa) ja kiipustin kierreportaita pitkin ylös. Ei kaduttanut.
 |
| Kula Lotrščak |
En sano, että näkymät olivat joka pennin arvoiset, sillä ne olivat niiiin paljon enemmän.
 |
Tornista näkyi ukkospilviä ja salamointia kahdella suunnalla, mutta keskinkertaisilla kuvaustaidoillani
salamoita ei kuviin vangittu. |
 |
| Pilvet roikkuivat raskaina kaupungin yllä. |
Sitten aurinko laski.
 |
| Ja kadut pimenivät. |
 |
| Kaduilla kuuli musiikkia joka lähtöön. Istahdin terassille kuuntelemaan irkkuduoa. |
Illan päätteeksi kävellessäni jo hostellille päin törmäsin taianomaiseen näkyyn Nikola Šubić Zrinskin puistossa. Juhlavalot loistivat puissa, ihmiset tanssivat ja taustalla soi Engelbert Humperdinckin
Les Bicyclettes De Belsize. Tunnelma oli lumoavan kaunis, hymyssä suin ja tippa linssissä nautin täydellisestä hetkestä.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin päättyy raporttini Zagrebista. Seuraavalla kerralla matkani jatkuu kohti Rastoken kylää ja Plitviceä!
------------------------------------------------------------------------------------------------------------
ENGLISH VERSION
I think it's enough to say that I had a wonderful evening in Zagreb, I'll let the pictures speak for themselves. :) Beautiful city, beautiful atmosphere. In the last two pictures there's a dance in Zrinjevac. I was walking past the square, returning to the hostel when I had to stay and enjoy the magical moment. In the background the song
Les Bicyclettes De Belsize by Engelbert Humperdinck was playing, people were dancing, and the lights were amazingly beautiful. Perfect ending for a perfect evening in Zagreb. Next time I'll continue to Rastoke and Plitvice!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti